Imaginaattori Fancy Galaxy Imaginaarion exploori - Travelleri ja ikuinen adventuristi

Kirjailijaminä, Kysymyksiä ja Vastauksia

  • Kirjailijaminä Potretti - Unkarilaisen taiteilijan hiilitaide
    Kirjailijaminä Potretti - Unkarilaisen taiteilijan hiilitaide

Tässä pieni tarinanpätkä, joka kertoo kirjailijataustastani, ja paljon muustakin elämässäni. Teksti on ollut hurjan luettu eri yhteyksissä, ja laitan sen nyt tänne US Vapaavuoroblogiin aloituskirjoitukseksi. Jatkossa on ajatus tuumailla ja blogittaa enemmänkin...


Kirjailijaminä, Kysymyksiä ja Vastauksia

"Tässä henkilökohtaisen keskustelun tapaisia vastauksia minulle esitettyihin kysymyksiin. Pyrin jutustelemaan vapaasti, ja vaikka tarinoin mielelläni tuntikausia, pyrin edes jonkinlaiseen kohtuullisuuteen."


- Voitko kertoa kuka olet? Mistä olet kotoisin? Miten tulit aloittaneeksi kirjoittamisen?

Kirjailija Jarno A. (Jarno Ahonen). Olen syntynyt Lahdessa.

Taiteellinen sielu on minussa pursuillut jo kauan. Jo 20 vuotta sitten, kun ensimmäiset tietokoneet ilmestyivät markkinoille, avautui minulle uusi kirjoittamisen maailma.

Ensimmäisen läppärini ostin silloin, kun ensimmäiset ylipäänsä tulivat Suomeen, ja siitä lähtien olen viihtynyt läppäri sylissäni. Kyse on ollut kirjoittamisen harrastuksesta.

Jo lapsesta saakka, aikanaan kun luin paikalliskirjasto läpeensä, olen halunnut vielä joskus kirjoittaa itsekin kirjan. Päätin jo silloin, että tulen kirjoittamaan paljon.

Fuengirolassa 2004 alkoi kypsyä varsinainen kirjan kirjoittamisen aloittaminen. Ja juuri Fuengirolassa aloitin ensimmäisen tulevan kirjani kirjoittamisen.


- Kuinka vanha olet?

43 vuotta.


- Miksi muutit ulkomaille? Onko sinulla perhettä?

Perheeseen kuuluvat, Lapset Micela (8v.), Emmaria (10v.), Miro (12v.) ja Jampo (13v.), puolisoni Milla, ja kaksi mustaa belgianpaimenkoiraa Princess ja Royal.

Kopioin tähän alle pätkän eräästä tekstistäni, joka kertoo enemmän siitä, miksi muutin ulkomaille.

*****
”Perustan keskeisesti perhearvoihin, lasten kanssa olemiseen, ja että lapset ovat elämässäni ylivoimaisesti tärkein asia.”

”Niin paljon kuin kirjoittamista rakastankin, on se kuitenkin vain yksi puu kasvamassa tropiikin metsässä, verrattuna siihen, miten paljon rakastan lapsiani.”
”He ovat kokonainen trooppinen ikuisuuden metsä.”

”Päätin jo kolmetoistavuotiaana monia asioita.”
”Päätin saada monta lasta.”
”Ja päätin kirjoittaa kirjoja.”

”Päätin noina aikoina myös sen, että kun ensimmäinen lapseni on viisi vuotta vanha, tulee elämäni muuttumaan niin, että minulla on aikaa lähinnä vain lapsilleni.”
”Halusin nähdä mahdollisimman läheltä heidän varhaisen lapsuutensa, kasvunsa, ja olla heidän kanssaan nauttimassa siitä.”

”Niin tapahtui, sillä silloin, kun vanhin lapsemme oli viisi vuotta, ja nuorin vain puoli vuotta, muuttui siihenastinen elämämme perusteellisesti.”
”Lähdimme Suomesta omalle elämänmuutosmatkallemme, ja sitä matkaa on taitettu tuosta päivästä lähtien.”
”Jätimme kaiken taaksemme, löytääksemme uutta.”
*****

- Miten olet oppinut puhumaan niin montaa kieltä?

Italian kieli oli ensimmäinen vieraskieli, joka viehätti minua erityisesi.
Ostin itse tuolloin, muistaakseni noin 13-vuoden iässä, italiankielen oppikirjan, ja sitä luin, muun lukuharrastuksen ohessa. Kuitenkaan kenellekään siitä koskaan kertomatta.

15 vuoden ikäisenä hyppäsin Moskovan junaan kahdestaan kaverini kanssa, ja se oli omanlaisensa seikkailu. Vasta vähän myöhemmin tulin lukuisilla matkoillani tutustuneeksi eestin ja venäjän kieliin, lähinnä käytännön kautta. Nämä kielet ovat käyttämättöminä vuosien kuluessa haalistuneet.

Englanti on aina ollut minulle tietyllä tavalla ”maailman pääkieli” ja on sitä edelleen. Englannin kielen merkitystä on mahdotonta kylliksi korostaa.

Ruotsia piti opiskella koulussa pakosta, ja silloin se oli tervaa.
Ruotsissa ravasin kuitenkin kymmeniä kertoja, jo 18-vuotiaasta lähtien, ja erääseen aikaan, käytännössä joka toinen viikko. Ja ehkä siitä tuli jonkinlaista ruotsinkielen pohjaa. Käytännön kautta sekin.
Ruotsin kieli on laihtunut sekin käyttämättömyyttään, mutta kyllä sitä tarvittaessa pukkaa, ainakin nikotellen.

Saksassa tuli ravattua sielläkin erinäisen verran, kymmenittäin, ja Saksasta maana olen aina pitänyt erityisesti. Olen kunnioittanut heidän osaamistaan ja ahkeruuttaan. Saksan kieli on minulle kehittyvä kieli, ja haluan keskittyä siihen enemmän.

Ranska tuli opiskeltua siellä vuosia asustellessa. Ranska on vaikea kieli, mutta käytäntö opetti, ja ajatukset putkahtelevat usein helposti ranskaksi.

Espanja on tällä hetkellä aktiivinen kieli, ja sitä haluan oppia puhumaan käyttökielenä erittäin sujuvasti. Espanjassa olemme viihtyneet melkein joka vuosi vähintäänkin erinäisiä kuukausia, vuoden 2004 alusta lukien. Espanjan kielikin tulee tutuksi käytännössä.

Japania aion oppia seuraavaksi.

Matkailun ja käytännön kielenkäytön lisäksi, olen opiskellut paljon, aktiivisesti, omia oppimenetelmiäni noudattaen, ja useita kieliä samanaikaisesti.


- Mikä kielissä kiinnostaa?

Kielten osaamisen merkitys on minulle suuri. Korostan, erittäin suuri asia. Ja siinä teemassa haluan olla tulevaisuudessa aktiivinen.

On väärin tinkiä kielten opiskelusta mm. kouluissa. Kielet ovat yksi tärkein osaamisen alue nyt ja tulevaisuudessa, maailman globalisoituessa kiihtyvällä vauhdilla. Mutta tuo on ehkä eri asiaa, kuin nyt käsiteltävä teema...

Lapsemme ovat ensisijaisesti saksankielisiä selkärangassaan, ja heillä on päivittäisiä yhteyksiä Saksaan. Myös englanti on heille päivittäinen käyttö- ja kommunikointikieli. He osaavat toki suomea, ja käyvät myös kouluaan suomeksi. Myös lapsemme osaavat eriasteisesti espanjaa ja ranskaa. Jampon kuudes kielivalinta on jo japani, ja hän jo osaa sitä sen verran, että katselee mielellään japaninkielisiä animeja suoraan Japanista.

Kielet ovat ”Rajaton avoin maailma uusiin ulottuvuuksiin”.

Kun ihminen hallitsee vain yhtä kieltä, esimerkiksi niinkin suppeaa kuin suomi, on hän tavallaan tosiasiallisesti eristäytynyt paljosta.
Tiedon- ja kokemusten maailma kasvaa sen myötä, mitä useampaa kieltä kykenee hyväkseen käyttämään.
Kun erikieliset kommunikointitaidot kehittyvät, syntyy myös tietynlainen globaalinen rajattomuus.
Lapsemme esimerkiksi kommunikoivat päivittäin lukuisten lasten kanssa ympäri maailmaa, mm. tietysti Euroopan maihin kuten Saksaan, Englantiin, Irlantiin, Ranskaan ja Espanjaan, sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan, Japaniin, ja toisinaan keskusteluja syntyy Indonesiaan, Australiaan yms.

Kielet ovat myös erinomaista aivojumppaa, ja kaipaan luonnostani säännöllisesti aktiivista kielten opiskelua.
Kielet siis todella kiinnostavat. ”On hauskaa ja hyödyllistä osata kieliä.”


- Miksi kirjoitat?

Tästä aiheesta voisin puhua päivän, tai helposti viikon.
Mutta huomaan vastausteni venyvän, joten pyrin hieman tiivistämään niitä.
Kun joka tapauksessa kirjoitan niin mielelläni, tulee näihinkin kysymyksiin helposti tekstiä ehkä liikaakin.

Tuossa jo vastaukseni ydin oikeastaan on...
Kirjoitan siksi, että pidän niin paljon kirjoittamisesta. Rakastan sitä.

Kirjoittaminen on minulle vapautta ilmaista, ilmaisunvapautta.
Kirjoittaminen on minulle pohtimista ja asioiden tarkastelua, kerta kerralta niihin syvemmin pureutuen.
Kirjoittaminen on minulle puhumista, ja ajatusteni kertomista.
Kirjoittaminen on minulle myös tarinointia...
”Se on mielikuvituksen imaginaatiota, Fancy Galaxyn (oman mielikuvitusäärettömyyteni) tarinoiden sekaan heittäytymistä, ja niiden tulostamista ruudulle.”

Ja vasta tässä kohtaa listaa tullaan suomeksi tähän mennessä julkaisemaani kirjallisuuteen.
”Kirjoittaminen on minulle itsestäänselvyys.”


- Mitä kirjoittaminen merkitsee sinulle?

Kirjoja kirjoitan siksi, että ”Rakastan fiktioida tarinoita.”
Ne ovat minulle syntyessään uusia ja yllättäviä. Vaikka kirjaa aloittaessani minulla on Idea, Idealle runko ja Kirjalla on aina Nimi, saattaa lopputulos olla aivan muuta.

Usein, ”annan itselleni täyden vapauden heittäytyä mukaan tarinaan”, ja sen seurauksena lopulta jopa kirjan nimi muuttuu.
Parhaimmillaan elän fiktiivisessä tarinassa 5D-kokemuksena mukana niin, että hikoilen, nauran ja puuskutan. Etenkin minua ”tietyllä tavalla erityisesti miellyttävissä” toimintakirjoissa. Esimerkiksi edellistä Finman kirjaa kirjoittaessa, eläydyin tarinaan niin, että olin lähes fyysisestikin täysin loppu, silloin, kun kirjassakin niin oli.
Ja kirjan käänteet ovat minulle yhtä yllättäviä, kuin lukijallekin. Nauran usein kirjoissani, tai ihmettelen ”että noinko siinä nyt tapahtui”.

Usein on myös niin, että kirjoittamiseni intensiteetti on niin syvällistä, että sieltä pois tullessani, ja sen jälkeen, ihmettelen, jotta ”minäkö tuon olen tosiaan kirjoittanut”.

”Minun on luettava oma kirjani, jotta tiedän mitä siinä on tapahtunut.”


- Milloin kirjoitit ensimmäisen kirjasi? Mistä se kertoi?

Tämäkin on pitkä tarina, mutta pyrin kertomaan pääosia.

Ensimmäinen kirjani, jonka siis ajattelin kirjoittaa, taisi olla Runomarathon nimeltään.
Ajattelin tuolloin, noin 20 vuotta sitten, että ”runoja nyt värkkää kirjasen verran koska tahansa”. Mutta...
Kirja on edelleen kesken??

”Kirja tarkoittaa minulle alusta loppuun, täysin valmiiksi kirjoitettua, lähes julkaisukelpoista teosta.”
Varsinainen kirjallinen urasuuntaus alkoi omalla päätökselläni Espanjassa, ja juuri siellä Fuengirolassa.

Varsinainen ensimmäinen kirjani on Figaro, Unelmien Kaupunki, ja se on kirjoitettu Portugalissa 2004, kolmisen kuukautta sen jälkeen, kun päätin alkaa kirjailijaksi. Kirja on omistettu Unelmille.

Toinen kirjani, ensimmäinen varsinainen fiktiivinen Stoori, kaksiosainen (New York ja Paris) Queen, Men of Dreams / Unelmien Mies, on omistettu puolisolleni Millalle. Hän pyysi Romanttisen Stoorin muodin maailmasta, tuhkimotarinan, ja sellaisen silloin kirjoitin.
Queen sai heti perään pari jatko-osaa, ja kaksiosaisen Queen, World of Fashion / Muodin Maailma – kirjan.
Queenin tarina on iso, ja ennen kuin se on valmis, tulee vielä useita jatko-osia. Tarina on laaja mielessäni, ja on edelleen yksi suosikkini.
Queen kirjat on kirjoitettu naisen roolissa, Portugalissa.

Kolmas kirjani on omistettu... kaiketi itselleni. Kaksiosainen Royal, Diamond Beach / Timanttiranta tuli heti Queenin jälkeen, ja se on kirjoitettu Ranskassa.
Kirjassa on runsaasti omia todenperäisiä kokemuksiani, joskin niitä on käytetty fiktiivisesti.
Royal on ensimmäinen Suomessa julkaistu kirjani, vuonna 2008.

Tämän jälkeen omistin kirjat lapsilleni. He olivat Dinosaurusfaneja, ja siksi syntyi tarina, Remax, Kings of Dinoxword / Dinoxworldin Kuninkaat – kirjat.
Remax on saanut sen jälkeen runsaasti jatko-osia, ja tuo tarina on itselleni tärkeä. Se on kiehtova ja haastava. Pidän sen maailmasta paljon.


- Miten pystyt kirjoittamaan 10 kirjaa vuodessa?

Olen tietoisesti harjaannuttanut kirjoitusnopeuttani jo 20 vuotta.

Minulla on teoriani Fancy Galaxystä, josta ammennan tarinoita.
”Avaan yhteyden mielikuvitukseen, annan sen luoda tarinaa, ja minä vain tulostan tarinat ruudulle.”
No, toki aivojeni etulohko tekee kaiken sen käytännön työn.

Tällä hetkellä tunnen olevani lähes maksimissa, mutta edelleen kirjoitusnopeus vaihtelee suuresti, riippuen mm. siitä, millainen intensiteetti tarinassa on. Vuosi vuodelta kirjoja on tullut yhä enemmän.

”Näppäimillä juoksevat sormet” auttavat minua rikkaan mielikuvitusmaailmani tarinoiden tulostamisessa


- Mistä ideat kirjoihin syntyvät?

Saan ideoita kaikkialta. Ja kaikkein eniten silloin, kun kiihkein luomiskausi on meneillään. ”Yhden kirjan kirjoittaminen, poikii vähintään kymmenen uutta ideaa.”
Ideavarastossani on satoja ideoita, ja ”liiankin” monia niistä haluaisin niin mielelläni kirjoittaa heti.
”Voin kuitenkin luoda vain yhden kirjan kerrallaan.”


- Minkä tyylisiä kirjoja kirjoitat?

”Tyyli on vapaa. Haluan haastaa itseäni ja kokeilla uusia juttuja.”
Ja kun minulla on tämä kirjailijarooliajatteluni, eri kirjailijanimet, antaa se henkilökohtaisesti vapauden hypätä oikeastaan mihin tahansa saappaisiin.

Kirjallisuus on taidetta, ja olen aina suuresti ihaillut näyttämötaidetta, sekä elokuvanäyttelijöitä ja ohjaajia. Tämä on minun tapani päästä edes lähellekään sitä.
”Toisaalta minulla on onni saada eläytyä rooliini, samalla kun itse luon tapahtumat olevaksi.”

Kirjoitustyylini on ehkä omintakeinen.
”Kirjoitan tavalliselle ihmiselle.”
”Tyylini on konstailematonta ja suorasanaista”
”Tuskin tulen koskaan kirjoittamaan, ainakaan pilkunnus... oppikirjaa.”
”Vältän ””Sanapieruja””, mutta niitä välillä pääsee. Kuten nyt.”

”Kirjoittamani tekstin tulee tuntua siltä, että se on omakohtaisesti kerrottua. Aivan kuin Matti Meikäläinen olisi sen kirjoittanut.”

”Kauheaa olisi se, että kirjani raiskattaisi kirjallisteollistuotannon palavereissa kaavamaiseksi lopputuotteeksi. Voisiko sitä siinä tapauksessa enää nimittää taiteeksi?”


- Lehden pääpiste on Fuengirolassa. Minkälaisen tarinan kirjoittaisit tästä alueesta? Mikä olisi tyylilaji ja miksi?

Muutamassa kirjassani käydään Aurinkorannikolla. Royal kirjan saksalaisinsidenssi on tositapahtumiin perustuva fiktiivinen sovitus, joka on tapahtunut Torremolinoksen ja Malagan rajamailla.
Matkalaiset - kirjoissa taidetaan parissakin oleskella siellä.
Kindom – kirjassa heidän ostamansa espanjalainen Hacienda, on siellä vieläkin samalla paikalla.
Tulevissakin kirjoissa varmasti vieraillaan siellä usein, sillä alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä.

Kääntäisin teeman toisaalta myös kokeellisesti takaisin sinne, ja pyydän pari vaihtoehtoista tarpeelliseksi katsomaanne ajatusta. Kirjoitan ideoista sitten sen mitä mieleeni tulee.
Lupaan miettiä itsekin teemaa.


- Miten teet äänikirjasi? Eläydytkö tarinaan?

”Olen luonut oman äänitaiteellisen tulkintani.”

Tulkintani mukaisesti, on äänikirjoissa kyse ”kirjamaisesti” kerrotusta tarinasta, ilman että sitä näytellään millään tavalla.
Tulkintoja voi olla erilaisia, ja kirjatekstistä alkaen, näyttämötaiteeseen, animaatioon, tai elokuvatuotantoon.
Tavoitteeni on ollut lukea kirjat äänikirjoiksi siten, että ne jättävät kuuntelijalle, tarinan näkemiselle ja kokemiselle, mahdollisimman paljon omakohtaista mielikuvitusvaraa. Siis kuten tekstisivuisissa kirjoissa luettavilla olevassa tulkinnassa on kyse.

”Tulkinnassani on kyse kirjan lukemisesta kuuntelijalle.”

Siihen, että kirjoja kirjoittaessani kokemani omakohtainen elämykseni välittyisi kuuntelijalle tai katselijalle, tarvittaisiin spesifikkejä eri taiteenolojen ammattilaisia, ja paljon tehosteita.


- Mieliteemasi? Minkä takia?

Ehdottomasti lastenkirjallisuus.

”Rakkauttani omiin lapsiini on mahdotonta pukea sanoiksi.”

”Lapsilla, noin yleisesti ottaen, on kaikki se... mitä varten me aikuiset olemme olemassa.”
”Samalla kun elämme tavallaan menneisyydessä, tulevaisuuden vilistäessä silmiemme ohitse, tulee meidän pyrkiä tarjoamaan lapsillemme ajanmukaiset mahdollisuudet ottaa ajasta kiinni.”

”Aikuisten maailma on jälkeenjääneisyyttä, jossa lapset ovat edistyksellisiä tulevaisuuden tekijöitä.”

Toisaalta...
”Rakastan suuresti kirjoittaa toiminnallista fiktiota, jossa pääsen kokemaan elämän kääntöpuolia. Fiktiota, joka toisaalta on olemassa, mutta joka toisaalta on vain mielikuvitusta.”
Royal, Finman, Undercover yms. tarinat ovat minulle erittäin mieluisia.


- Mistä useat kirjailijanimet?

Sivusinkin aihetta kertoessani kirjoittamisen roolittautumisesta.
”Kirjailijanimeni ovat eri kirjailijarooleja.”

”Jokaisella kirjailijanimellä on oikeastaan oma pieni tarinansa...”

Nimet itsessään liittyvät asioihin tai paikkoihin, tai nimissä on johonkin osaamaani kieleen perustuvan sanan yhde tai merkitys.


- Mikä on suosituin kirjasi?

Kysymys tuntuu aluksi hieman vaikealta... Lista on pitkä.

Sanoisin... tai näyttää siltä... että jokaisella on omat suosikkinsa.
Suosikit myös vaihtelevat, ja niin minullakin.

Finman kirja on ”tietyllä tavalla erityisen lähellä sydäntäni”.
Kirjan kannen graafisen työn on tehnyt poikani Miro. Hän on erittäin lahjakas kaikessa siinä, mikä liittyy tietokoneisiin. Ja muutenkin...

Finman kirja on myös ainoa jonka tapahtumat sijoittuvat Suomeen, Helsinkiin. Tai oikeastaan maan alle Helsingin kallioperään. Kirjan karakteerin kutsumanimikin on Finman (mm. Suomimies, Lopunmies tai Hienomies, riippuen kielellisestä tulkinnasta).
”Hollywood-luokan toimintaa.”
Kirjaa kirjoittaessani tunsin olevani todella ”sisällä toiminnassa”, ja saan vieläkin ”väreitä” tiettyjä tilanteita ajatellessani.

Omia suosikkejani ovat ehdottomasti mm. Remax ja Royce Pirot sarjat.
Ja jo ennen mainitsemani Queen – sarja.
Minulle tulleen palautteen mukaisesti, on monen useita kirjojani lukeneen mielipide, ”Suosikkini on edelleen se Royal DB”.

Kaupallisesti ajatellen suosikkeja ovat lastenkirjat.
Ja selkeästi eroottisen kokoelman kirjat. Niistä huipulle ovat nousseet Chaterot - kirjat, sekä ylimmäksi naisiin liittyvät ”sivistykselliset yleisoppikirjat”, kuten Bennyn Tosimiehen Iskukirja, Naisen Saalistus ja Tosimiehen Taskukirja 1, Miten Isket Naisia?
”Syytä tähän eroottisen ilmiön nousuun on mahdotonta sanoa...”


- Mistä niitä voi ostaa/tilata? Espanjassa tai Suomessa?

Suomessa perinteisiä paperikirjoja voi käsittääkseni tilata useimmista kirja- tai verkkokirjakaupoista.

Kirjoja voi myös tilata suoraan WOWBOOKS sivuilta, mutta tilaaminen edellyttää rekisteröitymistä Club-asiakkaaksi, tietysti ilman minkäänlaisia sitoumuksia. Oma sivusto on tarkoitettu pääasiassa peruslähteeksi kirjallisuuteni tai lasteni kirjallisuuden suhteen.

Espanjaa ajatellen on ilmeisesti niin, että hyvin harvat kirjakaupat lähettävät kirjoja ulkomaille, vaikka siitä erikseen maksaisikin.
WOWBOOKS sivustolta voi kuitenkin tilata kirjoja myös ulkomaille, lähes kaikkiin maihin. Kirjat lähtevät logistiikastamme suoraan asiakkaalle kohdemaahan tilauksessa ilmoitettuun osoitteeseen.

Elektronisia kirjoja voi ostaa netistä, joko omalta sivustoltamme, tai joistain ekirjakaupoista. Vielä tämän vuoden puolella tulee uusia mahdollisuuksia, kuten kansainväliset Apple Store (iPad, iPhone ym.) ja Amazon. Suomalais-ten vaihtoehtojen suhteen on havaittavissa suomikirjallisuuden alalle tyypil-listä ”sisäspiritismiä”, mutta työn alla sekin on...

Olisi tosi kiva saada kirjoja Fuengirolaan saataville fyysisinä kappaleina, mutta pitäisi löytää jokin paikallinen markkinoija.


- Puhuit viestissä aurinkoenergiasta? Miten se vaikuttaa työskentelyysi?

Erittäin miellyttävä kysymys...

”Royalin sinivalkoinen rantatuoli on oikeasti merenrannalla istuttujen tuhansien tuntien tuoli, ja se kantaa ennätystä nimissään vieläkin.”

Joskus ylienergisyyttä hipova aktiivisuuteni vaatii paljon energiaa. Espanjan aurinkoenergia on takuuvarmaa ja ilmaista.
Energiaa saan auringon lisäksi meren herättämistä tuntemuksista.
”Meren ulapan horisontti, on kuin loppumaton väliviiva, vielä kirjoittamat-tomissa tarinoissa.”
”Rakastan sitä ulottuvuutta, joka odottaa olemistaan.”

Ja miten luonnon energiat vaikuttavan työskentelyyni...?
Ne ovat elintärkeitä.
Olen jo lapsesta saakka ajatellut, että ”Sitten kun asun etelässä, minä kirjoitan kirjoja”. Ja niin se on.


- Teetkö jotain muuta kuin kirjoja elääksesi?

”Sillä mielikuvituksella varustettuna, kuin ilokseni olen, on välillä työn takana pitää jalat maassa.”
”Olen hyväksynyt puutteeni, ja oppinut rakastamaan myös niitä.”

”Joskus tuntuu, että pitäisi kiinnittää itsensä kettingillä kiinni laivan reelin-kiin, mutta kun suurinkin paatti voi yllättäen upota, on parempi nauttia vapaudestaan. Siksi liihottelen mielelläni.”

Kysymys on minulle selvästi yllättävän vaikea...
”Olen päätoiminen kirjailija. Taiteilija. Mutta teen mielelläni melkein mitä tahansa muuta, kunhan vain se edelleen sallii minun kirjoittaa.”

”Yritän raapia kynsin ja hampain voita leivänpäälle suomalaisen kirjalli-suuselämän tahmaisilta seiniltä. Sitä leipää on riittänyt juuri ja juuri, mutta voin kanssa on jatkuva säännöstely.”
Kirjoittaminen on minulle myös Rakas harrastus, ja jotkut harrastuksethan ovat tunnetusti kalliita. Niin tämäkin.
”Sen mitä olen saanut aikaan, olen tuottanut täysin omalla kustannuksellani. Ilman, että olisin saanut mistään minkäänlaisia avustuksia.”

Jotta vältyttäisiin politikoivilta vaikuttavilta epäselviltä vastauksilta, on sanottava... että ”Yritän kyllä. Mutta kieltäydyn tässä yhteydessä kommentoimasta sitä sen enempää.”


- Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

”Haluan kirjoittaa mahdollisimman paljon. Ja haluan nauttia kaikista niistä upeista tilaisuuksista, joita minulla joka päivä on.”

Kirjallista uraani ajatellen, on tavoitteeni kääntää kaikki jo kirjoittamani kirjat ainakin englanniksi ja saksaksi, sekä edetä näiden kielialueiden suhteen tulevina vuosina.

Jatkossa hyvin todennäköisesti kirjoitan lähinnä vain englanniksi.

Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua suuresti.

Kirjoitan parhaillaan... Kuinka sen nyt kauniisti sanoisi?
”Suhteellisen kantaaottavaa kirjaa, liittyen suomalaisuuteen suhteessa EU-eurooppalaisuuteen, talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan.”
Kirja on asiallinen yhteiskunnallinen ajankuva. Se on sisä- ja ulkopoliittinen satiiri. Tai jotain niiden väliltä. On vaikea sanoa mikä on lopputulos, kun kirja on vielä kesken.

Olen valmis haastamaan itseäni uusilla tavoilla, muutoinkin, kuin vain kirjallisuudessa, ja näitä tapoja olen parhaillaan tarkastelemassa.

Toivoisin myös voivani edistää suomalaisen kirjailijan asemaa.


- Huomasin nettisivuilla Miro Patrikin (9v) kirjoittaman kirjan? Mikä hänen tarinansa on? Onko hän poikasi?

”Lapsemme ovat kaikin puolin vielä paljon ihanampia, kuin voimme heiltä kohtuudella edes odottaa.”
He ovat monipuolisia ja erittäin lahjakkaita.
He tekevät koulutyönsä erinomaisesti.
He puhuvat saksaa, englantia ja suomea, sekä lisäksi espanjaa ja ranskaa, kukin eriasteisesti. Jampo ymmärtää lisäksi japania.

Pojat ovat todellakin kirjoittaneet kumpikin kirjoja. Ja tytöiltä on tulossa...

Miro aloitti kysymällä eräänä päivänä täysin yllättäen ”Dad, kuinka paljon kirjassa pitää olla sivuja?” Siis ollessaan 9-vuotias.
Tuloksena tuli paksuhko kirja, jota sen luettuani arvostan enemmän kuin omiani yhteensä. Hän ylitti kerralla isänsä kaikessa.
Miro on kirjoittanut kaksi kirjaa suomeksi, ja niistä ensimmäisen hän on itse kääntänyt englanniksi.
Lisäksi Miro on kirjoittanut yhden kirjan suoraan englanniksi.

Jampo on sanonut itse englantilaiseen lehteen tarkoitetussa artikkelissaan. ”Luin Dadin kirjoja, ja innostuin niistä kirjoittamaan omia tarinoitani.”
Hän oli ensimmäisen kirjan kirjoittaessaan 10-vuotias.
Jampo on kirjoittanut viisi kirjaa suomeksi, sekä kääntänyt niistä ensimmäisen itse englanniksi.
Lisäksi Jampo on kirjoittanut yhden kirjan suoraan englanniksi.
Pojista löytyy lisätietoa omilta nettisivuiltamme kirjailijanimillä, Miro Patrik ja Jambo.

Jos vain tulee mahdolliseksi, olisi hienoa kertoa toisessa yhteydessä heistä lisää, kuten muutoinkin perheestämme.


- Monet kirjoistasi käsittelevät seksuaalisuutta. Onko tämä tärkeä aihe sinulle?

”Kyllä, mutta siitä puolesta osaa kertoa Benny enemmän.”

Asiallisesti ottaen, voisin selitykseksi sanoa, että ”Sehän on normaalia.” Ja että ”Se joka seksuaalisuuden elementin itsessään kieltää, saa kantaa myös sen seuraukset.”

”Seksuaalisuudessa on vetovoimaa.” Se on myönnettävä.

Ja vaikka kuinka toivoisin suurimman kysynnän kohdistuvan sellaisiin kirjoihin, kuin Benny Markka, Suomen kielen oikeinkirjoitussäännöstö tai Jarno A., Politiikan tekijöiden vuosikymmen äänestävät ihmiset jaloillaan, oman hyvinvointinsa puolesta.
Bennyltä kysyttäessä hän vastasi, että ”Odota... suurin paine kohdistuu tälläkin hetkellä alapäähän.”
”Tässä vaiheessa siirtäisinkin puheenvuoron Bennylle, sillä hän voi kertoa siitä puolesta enemmän...”


- Kuka kirjat julkaisee?

Perusteeltaan minä itse julkaisen ne Kirjailijan Originaaleina.
Haluan tarjota lukijoille niin originaalin ja autenttisen lukumahdollisuuden, kuin on maksimissaan mahdollista saavuttaa.
”Kirjoitan, Kirjailijalta Lukijalle ja Tarinankertojalta Kuuntelijalle, periaatteella. Kerron aina tarinaani suoraan vastaanottajalle.”

WOWBOOKS on suomessa toimiva kustantaja, oma perheyhtiö.
Myyn kirjojeni julkaisuoikeuksia mielelläni kenelle tahansa markkinoiden toimijalle, joka katsoo kykenevänsä niillä tulosta tekemään.
Toivoisin löytäväni, hyviä ja pitkäaikaisia alan partnereita.

Onko sinulla jotain tiettyä sankaria, joka seikkailee useissa kirjoissa?

Tuo on ehkä vaikein kysymys tähänastisista... johtuen sen syvällisyydestä minulle.

Kaikissa kirjoissa on omat sankarinsa...
Meillä on kullakin omat arjen sankarimme...
”Rakastamme sankaritarinoita, sillä meissä jokaisessa asuu pieni sankariaines, joka aina lopulta voittaa.”

”Ehkä minäkin haluan olla tarinoissani sankari, jonka kokemuksena haluan jakaa lukijoilleni. Ja ehkä juuri siksi, on useissa kirjoissani roolin näkökanta henkilökohtainen.”


- Onko sinulla jotain lempilausetta muilta kirjailijoilta tai itseltäsi?

Lainaisin tässä yhteydessä itseäni.
”Norsun voi syödä vain lusikallinen kerrallaan.”
”Vaikka kuinka kertoo, jää aina niin paljon sanottavaa.”


Mahdollisiin tiedusteluihin tai lisäkysymyksiin vastaan erittäin mielelläni, ja pyydän ottamaan minuun yhteyttä.

Terveisin

Jarno A.


Sähköposti:

jarno.ahonen@wowbooks.fi

Kotisivu:

www.wowbooks.fi


Copyright @ Jarno Ahonen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tämä on blogi, ei kirja, vaikka kirjailija oletkin. En jaksanut loppuun asti lukea, sorry.

Käyttäjän JarnoAhonen kuva
Jarno Ahonen

No, kiitos viisauksesta. Ei tarvitse pahoitella.
Halusin ensimmäiseksi esitellä itseni blogissani. Se kun on toisinaan tapana, ja kai tässäkin yhteydessä ihan ok.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Harvemmin smalla talk yltää sivua pidemmäksi;P)